Vanhankosken lehtoalue kuuluu 1989 vahvistettuun valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Nimensä alue on saanut Loimijoen vanhassa uomassa olleesta koskesta, joka jäi kuivaksi 1799 sattuneen maanvyörymän tukittua uomansuuta ja joen vaihtaessa suuntansa nykyiseen uomaan.

Lehtoalue on värikäs ja monipuolinen. Alueella on tulvarantoja, ketoja, moreenikumpuja, myös vanha joenuoma on edelleen havaittavissa.

Vanhakosken lehtoalue on Loimijoen kupeessa, vanhan koskialueen kainalossa. Koski on hyvin tärkeä kalojen lisääntymisalue, alueen linnusto on monipuolinen ja lehdossa kasvaa erityistä lehtolajistoa.

Useita vanhaan metsään sopeutuneita eläin- ja kasvilajeja ovat löytäneet kotinsa metsästä, sillä ikääntyneet lahot puut tarjoavat rikkaat elinmahdollisuudet.

Vanhankosken lehtoalueen kainalossa on vanha Saaren tilan piha ja puutarha, jota kummiyhdistykset hoitavat. Alueelle on 2021 rakennettu kahdeksan hengen nukkumalaavu, nuotiopaikka ja esteetön huussi. Tilan rakennuksista on jäljellä enää vanha rantasauna, joka ei ole tällä hetkellä käytössä. Vanhalla pihamaalla, omenapuiden katveessa on puukeinuja, joihin voi istahtaa levähtämään.

Kirjailija Jukka Saarinen on kirjoittanut Vanhankosken lehtoalueelle oman sadun, joka alkaa aivan parkkipaikan kulmalta kiertäen koko reitin. Satuseikkailu etenee ”kirjan sivujen” avulla eli polun varrella on tauluja, joissa tarina kasvaa. Kuvituksena on tietysti luonto itse ja taulujen läheisuudessä onkin kehyksiä, jotka toimivat raameina sadun kuville. Ja kuvat vaihtuvat tietysti vuoden aikojen mukaan.