Skip to content
EtusivuArtikkelitTaikayöntie huokuu historiaa ja nostalgiaa!

Taikayöntie huokuu historiaa ja nostalgiaa!

Taikayöntie itsessään on vanha tie, ja alueen historia voidaan ajoittaa hyvinkin pitkälle. Huittisten Palojoelta on löytynyt Suomen tunnetuin arkeologinen löytö – runsaan 7000 vuoden ikäinen hirvenpääveistos. Alkuperäinen hirvenpääveistos on esillä Suomen kansallismuseossa Helsingissä, veistoksen jäljennökseen pääsee tutustumaan Huittisten museossa. Kivikautinen Huittisten hirvenpää-veistos sai 7000 vuotta myöhemmin rinnalleen Toisen Hirven. Tämä kuvataiteilija Kimmo Ojaniemen valoteos paljastettiin Huittisissa 1.1.2000. Teos sijaitsee Huittisten keskustassa Kivirannan pellolla.

Huittisten näköalapaikalla Ripovuorella on aikoinaan ollut pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Ripovuorta vastapäätä Kokemäenjoen toisella puolella on Karhiniemi, jota pidetään Huittisten vanhimpana kylänä.

Urjalankylä Taikayöntien toisessa päässä on muinainen palvonta- ja uhripaikka. Alueelta on löydetty useita uhrimenoissa käytettyjä kuppikiviä eli laakeita kiviä, joihin on työstetty kuppimaisia koloja. Näihin kuppeihin aseteltiin esimerkiksi viljan jyviä, synnyttäneen naisen rintamaitoa tai maan antimia kulloisenkin tarpeen mukaan.

Kristinuskon tulo Taikayöntielle

Urjalan Välkkilästä on löytynyt tikari, jonka kädensija on jalokivin ja kultakoristein koristeltu. Se on samanlainen, jollaista paavillinen sanansaattaja, legaali, käytti 1200-luvun lopussa, aikana, jolloin kristinusko työntyi sisämaahan.

Huittisten Karhiniemessä on ollut 1200-luvulla Huittisten ensimmäinen kirkko ja sen lähellä Hiidenkalliolla on muinainen uhrilähde, jossa on perimätiedon mukaan kastettu ensimmäiset huittislaiset kristinuskoon.

Keskiajalla ratsutie Rauman fransiskaaniluostarista Viipurin luostariin noudatteli nykyistä Taikayöntietä. Matkallaan Viipuriin munkit saarnasivat ja julistivat kristinuskoa.

Taikayöntien varrelta löytyy useampi historiallinen kirkko, kuten myöhäiskeskiajalta peräisin olevat Huittisten Pyhän Katariinan kirkko ja Urjalankylän kivisakasti. Kivisakasti sijaitsee paikalla, jossa oli myös mahdollisesti jo 1300-luvulla rakennettu Urjalan ensimmäinen kirkko.

Huittisten Pyhän Katariinan kivikirkon torni ja katto auringon laskiessa

Huittisten Pyhän Katariinan kirkon vanhimmat osat ovat peräisin myöhäiskeskiajalta. Kuva: Janni Heikkilä.

Paikallistiestä maantieksi

Taikayöntietä tallasivat kesäkuun helteessä vuonna 1550 ulvilalaiset ja raumalaiset, kun he Kustaa Vaasan määräyksestä lähtivät perustamaan Suomenlahden rannalle Helsinki -nimistä kaupunkia. Taikayöntie on ollut paikallistie jo 1600-luvulla. Kärryillä kuljettavaksi maantieksi se kunnostettiin 1700-luvun jälkipuolella.

Mustavalkoinen valkokuva Tammisen linja-autosta taustalla Punkalaitumen kirkko. Kuva vuodelta 1968.

Tammisen linja-auton taustalla Punkalaitumen kirkko vuodelta 1968. Kuva: Tuomo Lehtiö / Vapriikin kuva-arkisto

Noitavainojen aika

1500-luvulta aina 1700-luvun alkuun elettiin Taikayöntien seudulla parantajien ja noitavainojen aikakautta. Taikayöntien seudulla, nykyisellä Punkalaitumella, vaikutti usea aikoinaan noitana pidetty parantaja, mm. Suomen tunnetuimpiin noitiin kuuluva 1600-luvun alussa syntynyt Valpuri Kyni.

Lasinpuhallusta, talonpoikaisuutta sekä suurmiehiä

Taikayöntien varrella on Suomen vanhin lasikylä. Vuonna 1793 majuri Jacob Wilhelm Depont päätti perustaa lasitehtaan keskelle metsää, Nuutajärvelle. Metsien keskelle kasvoi Suomen merkittävin taidelasin keskus, jossa lasinpuhallusperinne elää vahvana yhä tänä päivänä. Nuutajärven lasikylän kulta-aika voidaan ajoittaa 1950-1970-luvuille, jolloin Nuutajärven lasitehtaan pitkäaikaisena taiteellisena johtajana toimi Kaj Franck. Hän vaikutti merkittävästi nuutajärveläisen ja suomalaisen lasitaiteen kehittymiseen.

Nuori pariskunta tutkii infotaulua Nuutajärven lasikylässä vanhan valkoisen tehdasrakennuksen edessä.

Historiaa huokuva Nuutajärven Lasikylä on kiinnostava matkailukohde. Kuva: Rami Valonen

Taikayöntien varrelta on myös usea suomalainen suurmies. Suuren suomalaisen kirjailijan Väinö Linnan lapsuuden maisemiin pääsee tutustumaan Urjalassa. Siellä on Väinö Linnan reitti sekä hänen työhuoneensa Urjalan kirjastosta. Taikayöntien toisesta päästä Huittisista oli kotoisin toinen suomalainen merkkihenkilö, presidentti Risto Ryti. Hänen patsaansa sijaitsee aivan Huittisten Pyhän Katariinan kirkon vieressä. Presidentin elämään ja hänen huittislaisiin juuriinsa pääsee tutustumaan Huittisten museossa, samoin Huittisissa syntyneen kuvanveistäjä, professori Lauri Leppäsen mittavaan elämäntyöhön ja yli sadan teoksen kokoelmaan.

Taikayöntiellä on varsin pitkä talonpoikais- ja maanviljelyperinne, mikä näkyy yhä edelleen. Punkalaitumella sijaitsevan Talonpoikaismuseo Yli-Kirran lisäksi tästä viestivät mm. tietä reunustavat perinteikkäät maatalot sekä kumpuilevat pellot. Alueen maisemat henkivät nostalgiaa, ja ne ovat kuin vanhasta suomifilmistä!

Virallisen matkailutiestatuksen Taikayöntie sai vuonna 2000. Taikayöntie on nimetty vuonna 1967 julkaistun Martti Innasen ”Urjalan Taikayö” -nimisen kappaleen mukaan. Kappaleessa kuvataan alueen maalaisromanttista maisemaa.

Talonpoikaismuseo Yli-Kirran umpipiha. Kuvassa kaivo, jonka päällä istuu taloja ihaileva nuori pariskunta. Punamullalla värjätty tupa keltaisella verannalla.

Perinteiseen umpi-pihamiljööseen pääsee tutustumaan Yli-Kirran talonpoikaismuseossa. Kuva: Rami Valonen