Talonpoikaismuseot henkivät menneiden aikojen maalaiselämää

Taikayöntien jokaisesta kunnasta löytyy alueen menneiden aikojen talonpoikais- ja maalaiselämää esittelevä talonpoikaismuseo.

Talonpoikaismuseo Yli-Kirra

Punkalaitumella sijaitseva Talonpoikaismuseo Yli-Kirra kuuluu Taikayöntien alueen ehdottomiin käyntikohteisiin. Kaikkiaan yli 36 rakennusta ja rakennelmaa sisältävä Yli-Kirra edustaa tyypillistä, umpipihatyyliin rakennettua 1800-luvun satakuntalaista maalaistaloa. Yli-Kirra teki aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen myös tunnettuun lastenkirjailijaan Mauri Kunnakseen, ja Yli-Kirra tunnetaankin ”Koiramäen talona”, jonka esikuva Yli-Kirra on.

Yli-Kirran talouskeskuksen rakennukset sijoittuvat miespihan ja karjapihan ympärille. Viiden hehtaarin museoalueelta löytyy useampi 1800 -luvun maatalon rakennus riihineen, pajoineen ja aittoineen, mäkitupalaisalue sekä vanhoja pyyntitapoja esittelevä metsästysalue. 1900-luvun maatalouden koneellistumista esitellään omalla osastollaan ja näyttelyhallissa on esillä viljankorjuun kehitys sirpistä puimuriin. Yli-Kirrasta voi varata mm. opastettuja kierroksia ja museossa sijaitsee myös viihtyisä kahvio.

Yli-Kirralla järjestetään joka kesä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna idyllinen perinnetapahtuma Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely, jonka ohjelma koostuu vanhan ajan maatalouden laite-esittelyistä ja kymmenistä työnäytöksistä. Museon väki ja vapaaehtoiset ovat pukeutuneet perinteisiin maaseudun vaatteisiin. Perinnetapahtumassa on nähtävää ja koettavaa koko perheelle.

Osoite ja tiedustelut: Koiramäentie 2, 31900 Punkalaidun, ylikirra(at)koiramaentalo.fi, +358 40 1990 680

Huittisten museo

Kulttuurihistoriallisesta arvokkaalla paikalla, aivan kirkon vieressä sijaitsevassa Huittisten museossa pääsee tutustumaan paikalliseen talonpoikaiskulttuuriin monipuolisen ja runsaan esineistön avulla. Museo sijaitsee pitäjän viljamakasiiniksi 1902 valmistuneessa rakennuksessa, joka on tehty Ripovuoresta louhitusta kivestä.

Museon erikoisuuksia ovat kankuri Siina Rinteen (1859–1940) kuviovirkkaustekniikalla valmistamat tekstiilit, yli 600 puukon kokoelma sekä esihistoriallisen hirvenpääveistoksen tarkka jäljennös. Vuonna 1903 Huittisista löydetty 7000 vuoden ikäinen hirvenpää on Suomen tunnetuin muinaisesine.

Museossa on myös omat näyttelynsä Huittisista lähtöisin olevista presidentti Risto Rytistä, kuvanveistäjä Lauri Leppäsen taiteen kokoelmasta sekä huittislaisen Hugo Kivisen ITE-veistoksista.

Osoite ja tiedustelut: Kirkkotie 4, 32700 Huittinen. +358 44 560 4319. 

Urjalan museo

Urjalankylässä, aivan Taikayöntien varrella rauhallisella ja idyllisellä mäellä sijaitseva Urjalan kotiseutumuseo kertoo hämäläisen talonpojan elämäntavasta 1800-lopulla ja pienviljelijäkäsityöläisen elämästä 1940-luvulla. Museon kahdeksan rakennusta on siirretty paikoilleen Urjalan eri puolilta ja esineistö on saatu lahjoituksina. Rakennuksiin kuuluvat mm. 1700-luvun lopulla rakennettu maalaistalon päärakennus, jonka sisustus kuvaa 1800-luvun loppupuolen asumistapaa, 1600-luvulla rakennettu ruotusotamiehen varusteaitta sekä 1800-luvun lopulta peräisin oleva yhä toimintakykyinen tuulimylly. Syytinkirakennusta asuttaa 1940-luvun keinutuolinikkari perheineen.

Pihapiiriin on rakennettu myös Karhukorsu, Jalkaväkirykmentti 23:n Syvärin rannalla olleen Karhukorsun kopio.

Museo auki tilauksesta ja kesäisin Urjalan kunnan nettisivuilla ilmoitettuina aikoina.

Osoite ja tiedustelut: Museotie 14, 31720 Urjala. +358 40 335 4374