Skip to content
EtusivuArtikkelitPunkalaitumen parantajanoidat

Punkalaitumen parantajanoidat

1500-luvulta aina 1700-luvun alkuun elettiin Taikayöntien seudulla parantajien ja noitavainojen aikakautta. Tarina alkaa Liitsolassa (nykyistä Punkalaidunta) vuonna 1540 syntyneestä Esko Kenteestä (tai Kyni, Kinnilä), jonka perhe joutui noitavainojen kohteeksi ja joka tuomittiin parantajan taidoistaan noitana kuolemaan Tukholmassa vuonna 1600. Eskon vuonna 1577 syntynyt tytär Maria Ericsdotter Kynders oli myös ammattimainen parantaja, johon tavallinen taikauskoinen kansa turvautui. Hän mm. keräsi kasveja ja valmisti niistä lääkkeitä, joilla parannettiin sekä karjaa että ihmisiä. Lisäksi hän värjäsi kankaita, eikä pelännyt ommella haavoja ja laittaa luita paikoilleen. Taidoistaan huolimatta Maria poltettiin Tyrvään noitakäräjillä vuonna 1632.

Marian tytär 1600-luvun alussa syntynyt Valpuri Kyni eli Wallburg Mariansdotter Kynders oli yksi Suomen tunnetuimmista noidista. Kielitaitoinen Valpuri tunsi äitinsä tavoin lääkekasveja ja valmisti niistä lääkkeitä ihmisten ja eläinten vaivojen hoitoon. Kansa piti häntä parantajana ja tietäjänä. Ja Valpuri oli myös taitava kankaiden värjääjä. Hän joutui noitakäräjille ainakin viidesti. Noin vuonna 1650 hänet tuomittiin käräjillä poltettavaksi roviolla syytettynä mm. karjan noitumisesta. Tuomio lieveni kuitenkin raippojen antamiseksi ja molempien korvien irti leikkaamiseksi. Valpuri sai apua punkalaitumelaiselta parantajalta Markku Kouvolta irti leikattujen korvien hoitamiseen ja asui salaa tämän luona opettaen hänelle vastapalveluksena parantajan taitonsa. Lopulta syytökset ja epäilyt noituudesta alkoivat kasaantua, ja Valpuri mestattiin ja poltettiin Hämeenlinnassa vuonna 1665.

Valpuria auttanut Markku Kouvo oli puolestaan ammattimainen noita ja parantaja, joka myi palveluksiaan rahasta. Hän ei piilotellut taitojaan, vaan paransi karjaa ja ihmisiä mm. suolalla. Myös Markku ja hänen vaimonsa Maisa tuomittiin noitina kuolemaan Huittisten talvikäräjillä 1665. Kuolemantuomiota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Lähtikö pariskunta maanpakoon vai kuolivatko he kulkutautiin, sitä ei kukaan tietäne.

Kuten noitien historiaa tutkinut Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala toteaa: ”He olivat aikansa vaikuttajia, parantajia ja taikauskoisen kansan mielestä uhkaavia ja papiston mielestä kapinoitsijoita. He olivat olosuhteiden uhreja. Toisenlaisessa ilmapiirissä heistä olisi kehittynyt arvostettuja parantajia.”