Skip to content
EtusivuArtikkelitMonipuolisia luontokohteita

Monipuolisia luontokohteita

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto lumoaa satakuntalaisella kulttuurimaisemallaan sekä lintumaailmallaan. Kansallispuiston rehevät kosteikot ja suoalueet tekevät siitä eurooppalaisittainkin merkittävän lintukohteen. Niittykirvinen ja keltavästäräkki ovat kansallispuiston soiden yleisimpiä lintulajeja. Puurijärvi on merkittävä joutsenten, kurkien, hanhien ja muiden vesilintujen levähdyspaikka kevät- ja syysmuuton aikaan. Puurijärvellä pesii eurooppalaisittain arvokkaita lajeja, kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja mustatiira. Lintutorneille johtaa kolme merkittyä reittiä (0,5 – 2 km). Lintutorneista suurin on pohjoismaiden suurimpiin kuuluva Kärjenkallion lintutorni.

Lintujen lisäksi Puurijärvi ja Isosuon kansallispuistossa voi bongata erilaisia sudenkorentoja ja perhosia sekä harvinaisen euroopanmajavan. Kansallispuistossa sijaitsee myös Turvesuuli, joka on turpeen kuivatukseen ja säilytykseen käytetty varastorakennus. Turvesuulissa esitellään turpeennoston historiaa.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden. Kärjenkallion lintulava ja sinne johtava polku ovat esteettömiä. Kansallispuistoon pääsee myös vesitse Kokemäenjokea ja Ala-Kauvatsanjokea pitkin.

Pitkospuut halkovat suomaisemaa. Aurinko laskee taivaalla ja sumu leijailee suon yllä.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Pitkospuut Puurijärvi ja Isosuon kansallispuistossa. Ympärillä havumetsää ja suopursua.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Ilma kuva Puurijärvi ja Isosuon kansallispuiston vesistöstä. Aurinko laskee taustalla.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Euroopanmajava uimassa Puurijärvi ja Isosuon kansallispuistossa.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Lintu Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Puurijärvi ja sitä ympäröivä koivumetsä Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kuva: Rami Valonen

Vanhankosken lehtojensuojelualue

Vanhankosken lehtojensuojelualueen kohisevan kosken, vanhan metsän sekä kukkivien niittyjen syleilyssä on hyvä hengähtää ja nauttia luonnonrauhasta. Valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva alue on saanut nimensä Loimijoen vanhassa uomassa olleesta koskesta, joka jäi kuivaksi 1799 sattuneen maanvyörymän tukittua uoman suuta ja joen vaihtaessa suuntansa nykyiseen uomaan. Lehtoalueella on tulvarantoja, ketoja ja moreenikumpuja. Myös vanha joenuoma on edelleen havaittavissa. Vanhaan metsään on sopeutunut useita eläin- ja kasvilajeja ja alueen linnusto on monipuolinen. Kesäisin osaa lehtoaluetta, niittyjä ja metsikköä hoitavat Ihantolan lammastilan lampaat.

Vanhankosken lehtoalueella sijaitsee myös kummiyhdistysten hoitama vanha Saaren tila ja puutarha. Alueelta löytyy kahdeksan hengen nukkumalaavu, nuotiopaikka ja esteetön huussi. Tuothan tullessasi omat polttopuut. Myöskään huussissa ei ole valmiiksi vessapaperia, joten sitä kannattaa muistaa ottaa mukaan.

Vanhankosken lehtoalueelle on helppo tulla niin jalan, pyörällä tai vaikka autolla. Lehtoalue sijaitsee alle neljä kilometrin päästä Huittisten keskustasta ja vain pari kilometriä valtatieltä 2. Alue soveltuu mainiosti parin, kolmen tunnin retkikohteeksi perheille ja lapsiryhmille.

Sijainti: Vanhankoskentie 118, 32700 Huittinen

Harjureitti

“Pikkulappina” tunnettu Harjureitti sijaitsee keskellä Lounais-Suomen ainoaa yhtenäistä harjujaksoa Säkylänharjun-Virttaankangas alueella. Harjualueella on 28 km ulkoilureitti, josta 14 km on valaistua. Reitin varrella on useita laavuja, turvekammi ja Luppokota sekä vuokramökkejä ja savusauna. Reitti soveltuu mainiosti esim. hiihtoon ja pyöräilyyn.

Ripovuoren näköalapaikka

Ripovuoren näköalapaikasta avautuu upea näky Kokemäenjoelle ja satakuntalaiseen kulttuurimaisemaan. Ripovuorella on pitkä historia. Se on ollut muinoin tärkeä kulttipaikka ja siellä on ollut aikoinaan pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Näköalapaikalla sijaitsee nykyään Lions Club Huittisten talkootyön tuloksena vuonna 2022 rakennettu Leijonankita-laavu. Otathan omat polttopuut mukaan.

Sijainti: Ripovuorentie 58, 32710 Huittinen

Vanhankosken lehtojensuojelualue

Vanhankosken lehtojensuojelualueella Huittisissa sijaitseva vanha Saaren tila ja puutarha, jossa on mm. nukkumalaavu, nuotiopaikka ja puutarhakeinu.

Vanhankosken lehtojensuojelualue. Kuva: Janne Arola

Poika kiipeämässä kiveltä toiselle koskessa Vanhankosken lehtojensuojelualueella.

Vanhankosken lehtojensuojelualue. Kuva: Soile Vahela

Porttikallio

Kolme kilometriä Punkalaitumen keskustasta sijaitseva Porttikallio on monipuolinen ulkoilu- ja hiihtoalue sekä luontokohde. Liikkujien käytössä on valaistu kuntorata sekä -latu. Valaistut pururadat ovat 1 – 2,5 kilometriä. Alueelta löytyy myös ulkokuntoilualue eri kuntoilulaitteineen. Porttikalliolla on lisäksi haasteellinen A1 -luokan 18-väyläinen frisbeegolfrata.

Porttikallion informatiivinen luontopolku tarjoaa kesäisin upeat mahdolliset tutustua paikallisiin kasveihin ja niiden hyötykäyttömahdollisuuksiin. Porttikallion huipulta sijaitsevasta maisematornista aukeaa avarat näkymät yli pitäjän aina niin kauas kuin silmä näkee. Alueen kaksi tulistelupaikkaa ovat vapaassa käytössä. Luontopolku on melko kivinen, mutta muu alueen reitistö on leveää ja soveltuu kaikenikäisille, vauvasta vaariin.

Appelqvistin korsu

Urjalan ja Punkalaitumen rajalla sijaitseva kivinen Appelqvistin korsu piiloutuu maastoon hyvin, mutta sen löydettyään herää kiinnostus: miten tällainen rakennelma on keskelle metsää päätynyt? Vastaus löytyy kivikorsun sisältä kansiosta, johon on kerätty tietoa koko Appelqvistin perheestä. Frans Mikael Appelqvistin elämä sisältää traagisia käänteitä aina nuoruudesta kuolemaan saakka. Korsun sisältä löytyy myös vieraskirja, johon vierailijoiden toivotaan kirjoittavan.

Konatun kellari

Punkalaitumella sijaitseva Konatun kellari on lohkareluola, joka on ennen muinoin johdattanut Sastamalan Pirunvuoreen, Karkun kirkkoon ja jopa Laukon Kartanon Pirunkellariin asti. Ihmiset ovat käyttäneet luolaa muun muassa piilopaikkana ruotujakolaitoksen aikaan. Uskotaan, että ennen ihmisiä Konatun kellarin maita asuttivat hiidet, ja että hiidet olisivat rakentaneet itse luolankin. Uskaltaudutko sinä kulkemaan hiisien mailla?

Urjalan patikkapolut Lamminharjulta Pölkinvuorelle

Urjalan monipuoliseen luontoon pääsee tutustumaan helposti Pölkinvuoren puistossa ja Aseman Kyläyhdistyksen patikkapoluilla. Koko perheelle soveltuvat patikkapolut ovat hyvin merkitty ja helppokulkuisia. Pölkinvuoren lähes korkeimmalla kohdalla sijaitsee vuokrattava kota, josta aukeaa upeat kansallismaisematyyppiset näkymät. Hyvällä säällä näkyvyyttä on jopa yli 40 kilometriä. Patikkapolkujen kartta ja lähtöpaikka löytyvät Pölkinvuoren parkkipaikalta 2 (Ikaalantie 105) tai Lammiharjun ulkoilualueelta (Huhmarinmäentie 45).

Urjalan Luontotornit: Kortejärven luontotorni ja Nuutajärven luontotorni

Urjalan luontotornit tarjoavat upeat mahdolliset luonnontarkkailuun. Valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi luokitellun Kortejärven rannassa voit kiivetä lintutorniin ja viivähtää taukopaikalla. Kortejärven alue on arvokasta kulttuuriympäristöä, perinnemaisemineen ja vanhoine rakennuskulttuureineen. Kortejärvelle pääsee piipahtamaan helposti Taikayöntieltä, josta on Ahojoentietä pitkin kohteeseen viitoitus.  Ahojentien päässä 1,5 kilometriä Taikayöntieltä sijaitsevalta pysäköintipaikalta on vajaan kahden sadan metrin mittainen polku lintutornille ja opastuskatokselle.

Nuutajärven rannassa sijaitsevalle vuonna 2019 rakennetulle luontotornille pääsee kävellen Lasikylästä kartanon läpi menevää tietä pitkin. Torni sijaitsee toisella puolella Nuutajärjentietä kuin Lasikylä.  Lähestyminen ruovikon reunalta tornille kannattaa tehdä mahdollisimman rauhallisesti ja hiljaa, koska lintuja saattaa oleskella aivan tornin edustalla. Tornin rakentamisen aikana havaittiin mm. liejukana, josta ei ole tiettävästi aikaisempia havaintoja Urjalasta.

Monipuolisia luontoelämyksiä

Taikayöntien joet ja järvet takaavat upeat melontamahdollisuudet. Huittisissa kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokrausta sekä opastettuja retkiä tarjoaa Kajakkikioski sekä Lauhan kanoottivuokraamo. Mm. Kokemäenjoessa Huittisissa on paljon vaihtoehtoisia reittejä ja kauniita pieniä saaria. Urjalankylästä puolestaan alkaa hidasvirtainen melontareitti. 53 km pitkä reitti alkaa Astalantien laskupaikalta ja päättyy Kuokkalankoskeen. Taikayöntien tienoo tarjoaa upeat puitteet ratsastukselle ja alueelta löytyy useita hevostalleja, kuten Huittisten Ratsastuskeskus ja Tuorin Ratsutila Huittisissa sekä Hessitalli Urjalankylässä. Taikayöntien alue on myös peura-aluetta, sillä Urjala on peuratiein kunta koko Suomessa. Metsästysmatkailupalveluita tarjoavat mm. Honkola Hunting ja Valajärven Kartano Urjalassa. Jälkimmäinen tarjoaa myös kalastuspalveluita. Pyöriä Taikayöntien varrelta voi vuokrata mm. Unton tilalta Huittisista (fatbike -sähköpyörät).

Taikayöntien luonnonilmiöt

Luonnonilmiöt Taikayöntiellä ovat erityisen lumoavia. Joen ja peltojen yllä leijuva sumu sekä upeat auringon nousut ja -laskut lumoavat taianomaisuudellaan.

Nainen istumassa riippukeinussa Kauniston uimarannalla kesäiltana.

Nauti luonnonrauhasta esimerkiksi Kauniston uimarannalla! Kuva: Rami Valonen

Taikayöntie soveltuu rauhallisena ja kauniina maisematienä hienosti myös pyöräilyyn. Kuva: Rami Valonen

Retkeilijä yöpymässä laavussa nuotion ääressä, tähtitaivaan alla.

Urjalankylän metsäreitti. Kuva: Urjalan kunta

Lumikenkäilijä kävelemässä Punkalaitumen riippusillalla.

Taikayöntien alue tarjoaa hyvät puitteet myös talviulkoiluun. Kuva: Rami Valonen

Mies aurinkoisena päivänä seisomassa avannossa nojaten jäähän ja nauttien auringon valosta ja juomasta. Etualalla sukset ja jääpuikkoja.

Avantoon pääsee pulahtamaan esimerkiksi Kauniston uimarannalla Urjalankylässä. Kuva: Rami Valonen

Puinen Porttikallion näkötorni metsässä.

Porttikallion näkötorni. Kuva: Punkalaitumen kunta